Tampereen miniloma meni silmänräpäyksessä. Lauantai oli täynnä menoa ja melskettä, mutta myös rentoa oloa ja hyvää ruokaa. Huomasin tänään kuvia katsoessa, että suurin osa kameran rullasta on täynnä kuvia ruoista, joten myös tämä postaus tarjoilee aimon annoksen ruokakuvia 😂
Ehdimme tehdä lähes kaiken, mitä olin suunnitellutkin. Tampere-seikkailu alkoi sopivasti välipalan korvaavilla puustikahveilla. Mahduimme juuri ja juuri Tampere-talon vieressä olevaan Bakery Cafe Puustin
tiloihin herkuttelemaan uunituoreet korvapuustit. Kahvilan tunnelma oli kodikas ja sijainti erinomainen - etenkin, jos on matkalla Tampere-talolle.
Kahvitteluhetken jälkeen otimme muutaman askeleen tien yli ja astelimme
Muumien ihmeelliseen maailmaan. Kuten jo aiemmin mainitsin, perheemme lasten keskuudessa muumit eivät ole enää se ajankohtaisin juttu. Muumimuseo on kuitenkin maaginen kaikkine pienoismalleineen ja interaktiivisine osuuksineen, ettei tarvitse olla muumifani viihtyäkseen museossa. Pikaisella silmäyksellä huomasin, että museo kiinnosti selvästi kaikenikäisiä vierailijoita. Museossa oli tekijänoikeuksien vuoksi valokuvauskielto, joten en harmillisesti pääse jakamaan kuvia museosta kanssanne. Eskarilaisen mielestä museossa parasta oli suuri muumitalo ja kuopuksemme tykkäsi talvimaasta. Itse ihastuin alakertaan vievän portaikon kattoon, josta roikkui kirkkaita helmiä eri väreissä 😅
Kun olimme selvinneet Muumimuseon pyörteistä, käväisimme Tampereen pienessä lelukaupassa
. Nimestään huolimatta kauppa on suuri, ja lelukaupasta löytyy varmasti jotain kaiken ikäiselle. Meillä sattui lelukauppaan tullessa onni, sillä alakerrassa oli taikuri tekemässä ilmapalloista erilaisia hahmoja maksutta! Molemmat lapset toivoivat ilmapallokoiraa, joten sellaiset taikuri heille myös taikoi. Koirat kainalossa lapset saivat valita säästetyillä viikkorahoilla lelut itselleen. Esikoisella kävi mieletön onni, sillä hänen toivomansa Volvo-ajoneuvo oli sopivasti puoleen hintaan. Lelujen ja koirien voimalla lapset jaksoivat vielä skarpata automatkan Tampereen keskustasta hotellille.
Majoituimme
Scandic Rosendahlissa, joka on noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Hotelli on hieman out-dated, mutta ajoi meidän tarpeisiimme tarkoituksensa. Hotellille päästyämme lelut revittiin laatikoistaan ja leikit alkoivat. Me valmistauduimme miehen kanssa päivälliselle. En tiedä, oliko hotellin ravintolassa näin hiihtolomien vuoksi lapsille illallisbuffet vai onko se aina tarjolla, mutta lapsille heti noudettavissa oleva ruoka oli pelastus siinä hetkessä, kun pienet eivät olisi jaksaneet odottaa ruokaa enää hetkeäkään. Ruokaa ei mennyt hukkaan kummallakaan lapsella, kun aikuinen osasi itse annostella lapsen kanssa lautaselle sopivasti ruokaa. Me nappasimme miehen kanssa Ala Carte -listalta pihviä ja lohikeittoa. Keiton liemi oli juuri niin ihanan kermainen kuin siinä hetkessä toivoin. Napsin mieheltä muutaman perunan, jotka dippasin gänen annoksensa kastikkeeseen. Jälkkäriksi lapset ottivat jäätelöä ja me miehen kanssa omenaiset creme bruleet. Ruoan kanssa nautin lasin Rose-viiniä. Päivällisen jälkeen olin niin täynnä, että unta sai odotella tovin.
Aamusta virkeänä hyppäsimme aamupalalle heti ensimmäisten hotellivieraiden joukossa. Aamiaisella oli tarjolla perinteisten herkkujen lisäksi paikallista mustaa makkaraa. Aamiainen oli hyvä ja varsin riittävä, mutta harmillisesti lämpimän pöydän pekonit, nakit ja munakkaat olivat haaleita. Jälkkäripöydästä lapset saivat hakea lettuja, suklaalevitettä, vaahtokarkkeja ja hilloa. Itse skippasin letut, mutta nappasin tilalle palan marjapiirakkaa.
Sovimme edellisenä päivänä, että käymme lähtöpäivänä vielä hotellin lähellä olevassa
Pyynikin näkötornissa ja munkkikahvilassa. Olimme paikalla heti ovien avattua, mutta yllätykseksi kahvilassa oli silti jo ensimmäiset innokkaat munkin ostajat jonossa. Näkötornin sisällä olevalle maisematasolle pääsee hissillä. Jos haluaa katsoa maisemia ulkosalla, pitää kävellä vielä muutama askel jyrkähköjä rappuja ulkotasanteelle. Maisemat olivat huikeat, joten lämmin suositus tornille! Alle 4-vuotiaat pääsivät torniin maksutta, 4-15-vuotiailta maksu on euron ja muilta 2 euroa. Maisemaihailun jälkeen kävimme tankkaamassa sokeria koneeseen vielä munkkikahvilan puolella. Pakko se on myöntää, mikään ei voita lämmintä munkkirinkeliä!
Näkötornilta jatkoimme matkaa suoraan kotiin. Meidän miniloma oli ihana ja tuntuu, että saimme jokainen ladata hieman akkuja tulevaa viikkoa varten. Nyt taas kohti harmaata arkea.
/Me kaksi ja lapset
Kommentit
Lähetä kommentti